"Quality never goes out of style"

Amstaffeihin ihastuin omistamani pittbullterrierin Ricon ansiosta. Rico oli tuotu pentuna USA:sta ja se oli erittäin hyväluonteinen ja terve koira. Rico kuoli vanhuuteen 14 vuotiaana. Halusin samantyyppisen, mutta rotukoiran, jonka kanssa pääsisin harrastamaan. Amstaffissa yhdistyy mielestäni upea ulkonäkö ja mahtava luonne!

Kaisa ja Minä USA:ssa Erkkarissa 2007

Tarkoitukseni kasvattaja onkin jalostaa rotumääritelmän mukaisia, kauniita ja mukavaluonteisia amstaffeja, joiden kanssa on ilo toimia eri harrastuksissa. Olen vahvasti sitä mieltä, että näyttelyissä menestyvä kaunis koira voi toimia myös muissa harrastuksissa. Terveys on luonnollisesti myös yksi erittäin tärkeä jalostuksen kohta. Amstaffeilla tärkeitä terveydellisiä seikkoja PEVISSA mukana olevien lonkka, kyynär, silmä -tutkimuksien lisäksi ovat mm. allergiat ja sydänongelmat.

Olen saanut paljon apua ja ennenkaikkea rotuun liittyvää tietoutta Kennel Masterboltin Kaisa Metteri-Goldilta, iso kiitos siitä Kaisalle! Hän mm. pyysi minua mukaansa rodun alkuperämaan Erikoisnäyttelyyn USA:han vuonsina 2007 ja 2009. Siellä näin paljon upeita koiria ja tapasin useita kasvattajia. Näiltä matkoilta sain paljon uutta tietoa rodusta ja ennenkaikkea mahdollisuuden luoda suhteita muiden maiden amstaffikasvattajiin. 

Matkustan vuosittain näyttelyihin myös muualle Suomen rajojen ulkopuolelle; mielestäni on tärkeää nähdä muiden maiden koiramateriaalia. Sekä tietysti näyttää myös muille oman kasvatuksensa saavutuksia :-).  Harrastan koirieni kanssa näyttelyiden lisäksi  myös RallyTokoa ja Tokoa. Amstaffista on moneksi!

Toimin aktiivisesti rodun parissa; kuulun Suomen Amerikanstaffordshireterrieri yhdistyksen jalostustoimikuntaan sekä hallitukseen. 

Olen myös suorittanut Sukokan Kasvattaja -Akatemian vuonna 2016.


Teen yhteistyötä mm. Unkarilaisen  Of Fiannan -kennelin kanssa. Norbert Tibay uskoi minulle yhden heidän jalostusuroksensa, Ch. Alpine´s Rio Granden, lainaan vuonna 2011. Riosta tulikin C -pentueen isä. Oli aivan upeaa saada se omaan kotiin ja tutustua siihen perinpohjin. Rio oli koira, joka jää mieleeni ikuisesti.

   

Ennen koiraharrastusta ratsastin useita vuosia ja harrastin muitakin hevosurheilulajeja. Ratsastusta olen harrastanut 7-vuotiaasta lähtien. Ja suomenhevonen on aina ollut minulle hyvin tärkeä. Aina oli selvää, että oma hevonen tulee olemaan juuri suomenhevonen.

Ensimmäinen oma hevonen oli Jehun Viima, joka on ollut minulle enemmän kuin pelkkä harrastekaveri. Sen poismenon jälkeen mikään toinen hevonen ei tuntunut tärkeältä, ei edes sen viimeinen varsa. Siksi päädyinkin rajuun ratkaisuun ja myin hevoseni ja keskityn nyt kokonaan koiraharrastukseen.


Seuraavassa hieman esittelyä elämäni hevosista:

Elämäni hevonen- I palkinnon ratsukantakirjatamma Jehun Viima.

Jehun Viiman kilpailusaavutukset ovat vaikuttavat: Valjakkoajossa MM- joukkuehopea vuonna 2002, 3x PM mitali, 4X SM mitali. Nämä siis saavutettiin puoliveristen joukossa! Sen lisäksi kilpailin sillä kansallisella tasolla esteitä, kenttää ja koulua. Valjakkokilpailuissa Wilmaa ajoi ystäväni Heidi Sinda, itse toimin groomina. Vastasin Wilman jokapäiväisestä valmentamisesta ja luonnollisesti muustakin hoidosta.

Ostin Wilman vuonna 1990 sen ollessa 6-vuotias. Vilma oli ollut varsinainen kiertolainen, olin sen 6 omistaja. Vilma opetti minulle paljon hevosista, hevosten käsittelystä ja treenaamisesta. Vaikka sen kanssa kilpaileminen oli tietysti mahtavaa, silti jokapäivänen työskentely sen kanssa oli kaikkein parasta ja tärkeintä. Omistin sen lähes 14 vuotta ja siihen mahtuu monta unohtumatonta hetkeä. 

Jehun Viima teki myös kaksi hienoa jälkeläistä, Vilman Elviira i:Vahto ja Elmatso i: Kelmi. 

Kiitos kaikesta sinulle, Wilma. Toista samanlaista ei ole.

Wilma jouduttiin lopettamaan vuonna 2003 toisen tamman potkaistua sen takajalan poikki.

Kuvassa Jehun Viima ja Elmatso (I: Kelmi) noin viikkoa ennen tapaturmaa, johon Vilma kuoli.

Muutama mukava muisto Wilman kilpailu-uralta:

Wilman kanssa Niinisalon Este Mestaruuksissa 1996.

*******************************************************************************************************************************************

Ostin Ekebo Felician sen ollessa 3 v. Myöhemmin kantakirjautin Felician ratsusuunnalle II palkinnolla.

Felicia oli projektihevonen, josta kehittyikin ihan kelpo harrastehevonen. Sen kilpailusaavutuksiin kuuluu mm. 3. sija 6- vuotiaiden suomenhevosten Tapiola kasvattajakilpailun estepuolella.

Ekebo Felicia

   



© webdesign Miina Pulkkinen, sisältö Eeva Lehtonen